Rakennetaan perhepalvelut myös nepsy-perheitä tukeviksi

Nepsy on lyhenne neuropsykiatrisista haasteista, jotka johtuvat aivotoiminnan rakenteellisista ja toiminnallisista poikkeavuuksista. Haasteet ilmenevät diagnoosista, oireista tai piirteistä riippuen tietynlaisena toimintatapana ja käyttäytymisenä. Käytän mielelläni sanaa piirre tai ominaisuus, sillä monet nepsy-diagnoosin saaneet henkilöt kokevat, että heidän tietyt ominaisuutensa eivät itsessään ole ongelmia, vaan yhteiskunnan rakenteet muodostavat niistä ongelman. Aina esteitä ei ole, ellei niitä tehdä.

Laadukkaita ja yhdenvertaisia palveluita rakennettaessa on kiinnitettävä huomiota palveluiden esteettömyyteen ja saavutettavuuteen. Esteettömyys tuo monelle meistä ensimmäisenä mieleen fyysiseen ympäristöön liittyvät esteet, kuten portaat ja kynnykset. Fyysiseen esteettömyyteen liittyy myös esimerkiksi harkittu valaistus, riittävä äänieristys ja muunneltavat tilaratkaisut.

Fyysisen esteettömyyden lisäksi voidaan puhua psyykkisestä ja sosiaalisesta esteettömyydestä sekä saavutettavuudesta. Palvelunäkökulmasta ne tarkoittavat esimerkiksi aitoa vuorovaikutusta, selkeää viestintää sekä saumattomia ja joskus keskitettyjä palveluita, joihin asiakas osataan ohjata jo ensikäynnillä. Käytännössä terveys-, sosiaali- ja vammaispalveluiden tulee toimia yhteen niin, että palvelusta toiseen siirryttäessä asiakkaan lisäksi myös tieto liikkuu.

Neuvolat sekä oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut ovat merkittävässä asemassa silloin, kun puhutaan neuropsykiatristen haasteiden tunnistamisesta. Tunnistaminen on edellytys sille, että lapsille, nuorille ja perheille osataan tarjota oikeanlaisia palveluita. Liian usein neuropsykiatristen poikkeavuuksien aiheuttamia haasteita lähdetään hoitamaan virheellisesti esimerkiksi masennuksena.

Nepsy-haasteisiin liittyvän ymmärryksen lisäksi nepsy-perheiden kanssa toimivien ammattilaisten tulee saada riittävästi tietoa myös nepsy-vahvuuksista. Neuropsykiatriset poikkeavuudet voivat ilmetä esimerkiksi kognitiivisena joustavuutena, uteliaisuutena, resilienssinä, luovuutena, kekseliäisyytenä, kykynä kyseenalaistaa asioita ja hyvänä oikeudentajuna. Kun lapsen ja nuoren vahvuudet huomataan, niitä saadaan nähdä yhä enemmän.

Tammikuussa 2022 Pirkanmaan aluevaltuustoon valittavien edustajien on tiedostettava oma mahdollinen etuoikeutettu asemansa suhteessa erilaisiin sosiaali-, terveys- ja vammaispalveluita käyttäviin pirkanmaalaisiin. Kuuntelemalla asiantuntijoita ja palveluita käyttäviä perheitä voimme aloittaa laadukkaampien ja yhdenvertaisempien palveluiden rakentamisen heti aluevaltuuston toimikauden alussa, maaliskuussa 2022.

Inna Rokosa
Aluevaaliehdokas (sd.), Tampere