Naiset jäävät työmarkkinoilla miesten jalkoihin

Vakavasta työllisyystilanteesta huolimatta on lohdullista, että suomalaisessa yhteiskunnassa vakituinen ja kokoaikainen työsuhde on edelleen kaikkein yleisin työsuhdemuoto. Tästä on pidettävä kiinni.

Kuitenkin määräaikaiset ja osa-aikaiset työsuhteet kasaantuvat erityisesti nuorille naisille. Olen kokenut tämän itsekin. Vaikka osa palkansaajista tekee mielellään työtä määräaikaisissa ja osa-aikaisissa suhteissa esimerkiksi opintojensa takia, on olemassa myös suuri joukko heitä, jotka toivovat saavansa tilalle vakituisen ja kokoaikaisen työsuhteen.

Naisten heikompi asema työmarkkinoilla on osittain hämmentävää, sillä naisilla on miehiä korkeampi koulutustaso. Koulutus ei vain näy naisten palkoissa tai vakaampana työmarkkina-asemana. Esimerkiksi naiset tienaavat 17 prosenttia vähemmän kuin miehet. Osa miesten ja naisten välisistä palkkaeroista on edelleen vailla virallista selitystä.

Toisaalta perhevapaiden käyttö selittää jonkin verran palkkaeroja; naiset käyttävät edelleen suurimman osan perhevapaista. Meidän on edistettävä 6+6+6 –perhevapaamallin toteuttamista tukeaksemme naisten palkkakehitystä ja uralla etenemistä.

Naisten työmarkkinatilanne ei kosketa vain tätä hetkeä. Työttömyys, työsuhteiden määräaikaisuudet ja osa-aikaisuudet, naisvaltaisten alojen yleinen palkkataso, johtotehtävien vähäisyys sekä perhevapaiden käyttö näkyvät vielä kymmenien vuosien kuluttua naisten eläkkeissä. Tälläkin hetkellä naisten eläkkeet ovat noin neljänneksen miesten eläkkeitä pienempiä.

Miesvaltaisilla aloilla on naisvaltaisia aloja korkeampi palkkataso. Lisäksi miehillä on yliedustus hyvin palkatuissa johtotehtävissä. Naisvaltaisten alojen työtehtävien vaativuutta ja vastuullisuutta tuleekin tarkastella perusteellisesti uudestaan. Rohkenen väittää, että esimerkiksi lähi- ja sairaanhoitajien sekä opettajien palkoissa on korjattavaa.

Uskon, että kasvatuksella on suuri merkitys siinä, millaisiin ammatteihin naiset ja miehet sijoittuvat. Lapsille on tärkeää opettaa, että ei ole olemassa niin sanottuja naisten ja miesten ammatteja erikseen, vaan sukupuolesta riippumatta työtä voidaan tehdä niin sairaanhoitajana kuin insinöörinäkin.

Tyttö- ja poikalapsia on tuettava leikkimään kaikenlaisilla leluilla. On päästävä irti siitä ajatuksesta, että olisi olemassa erikseen niin sanotut tyttöjen ja poikien leikit. Sekä tytöt että pojat voivat leikkiä nukeilla ja rakentaa legotorneja. He voivat olla prinsessoja ja supersankareita sukupuolestaan riippumatta. Lapsella täytyy olla aito mahdollisuus valita oman mielenkiintonsa mukaista tekemistä ilman aikuisen sukupuolittunutta ohjaamista.

Naisten ja miesten välisistä palkkaeroista osa selittyy myös sillä, että miehet rohkenevat toivoa naisia suurempaa palkkaa. Työnantaja harvemmin maksaa toivetta parempaa palkkaa. Miehet myös pyytävät naisia herkemmin palkankorotusta. Toisaalta on tärkeää pohtia, palkattaisiinko naisia nykyistä vähemmän tehtäviin, joihin he hakevat, jos palkkatoive olisi yhtä suuri kuin vastaavaan tehtävään hakevalla miehellä.

Mikäli sukupuolten väliset palkkaerot kapenevat nykyvauhdilla, naiset ja miehet saavat puolen vuosisadan kuluttua samaa palkkaa samasta ja samanarvoisesta työstä. Arvon naiset ja naisten asemasta välittävät miehet, olisiko jo meidän aikamme vauhdittaa erojen kapenemista?

Kirjoitus on julkaistu Kenttäväki-lehdessä 1/2015