SDP
153
Politiikkaa Sydämellä

Rasismikeskustelu vaatii lisää molemminpuolista ymmärrystä



Suomessa on meneillään some-sota. Sosiaalisessa mediassa jaetaan kilpaa kirjoituksia siitä, kuinka joka seitsemäs suomalainen on rasisti ja siitä, kuinka ”meritaksilla” saapuvilla pakolaisilla on nykyaikaiset puhelimet. Tunteiden vallassa toiset leimataan harhaisiksi suvakeiksi, toiset rasisteiksi.

Sodan sijasta tarvitsemme rauhaa. Sitä ei rakenneta syyttävillä somesormilla ja omaan ”oikeamieliseen” kuplaan tuudittautumalla. Rasistisia mielipiteitä ei tarvitse eikä pidä kenenkään hyväksyä.

Mielestäni rasismin kitkeminen ja rauhan rakentaminen edellyttävät rasismin taustalla vaikuttaviin asioihin puuttumista. Nobelin rauhanpalkinnon saanut presidentti Martti Ahtisaari totesi taannoin, että rasismin taustalla on huono itsetunto ja tietämättömyys. Tässä hetkessä voimme vastata tietämättömyyteen tiedolla. Mahdollisen oman tai toisen ihmisen huonon itsetunnon vahvistaminen on pitempi prosessi, mutta siihenkin voimme jokainen ryhtyä vaikka tästä hetkestä lähtien.

Eduskuntavaalien alla juttelin useasti tasa-arvoisesta avioliittolaista. Sain monta kertaa päivässä kertoa syyni sen kannattamiselle. Tapasin useita kanssani samaa mieltä olevia ihmisiä, mutta myös heitä, joiden mielipiteet eivät vastanneet lainkaan omiani. Yksi näistä kohtaamisista elää vieläkin mielessäni; eräs nainen kertoi liikuttuneena, kuinka huojentavaa hänestä on keskustella aiheesta asiallisesti ilman tuomitsemista. Emme keskustelleet kuin ”suvaitsematon suvaitsevaiselle”, vaan kuin ihminen ihmiselle.

Olisin voinut kääntää tälle naiselle selkäni ja todeta hänen mielipiteensä täysin vääräksi, loukkaavaksi ja rasistiseksi. En kuitenkaan uskonut saavuttavani sillä mitään hyvää. Halusin pyrkiä ymmärtämään hänen ajatusmaailmaansa. Uskon, että ymmärtäminen ja toisen asemaan asettuminen ovat tärkeimpiä taitoja silloin, kun haluamme rakentaa rauhaa.


Kommentoi