SDP
153
Politiikkaa Sydämellä

Liikunnan ilo ja hyöty on jokaisen lapsen oikeus



Olen itse aloittanut aktiivisen liikkumisen alakouluikäisenä osallistuttuani 1000 metrin juoksukilpailuun. Pian sen jälkeen liityin Tampereen Pyrintöön, jossa päälajeikseni valikoituivat keskipitkät ja pitkät juoksumatkat. Juoksuharrastus oli vuosia isossa osassa elämääni, kunnes sairastelujeni takia jouduin jättämään kilpailemisen.

Parhaimmillaan liikuntaharrastuksessa voi kokea yhteisöllisyyttä, jota ei ole tarjolla liikaa tässä yksilökeskeisessä yhteiskunnassa. Liikuntaharrastus parantaa itsetuntoa sekä lisää henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Itse iloitsen näin aikuisiällä urheiluharrastukseni antamasta hyvästä pohjasta kaikenlaiseen liikkumiseen, jonka myötä minulla on matala kynnys kokeilla uusia liikuntalajeja ja innostua niistä. Liikuntaharrastuksessa on kuitenkin yksi huono puoli: hinta.

Haluaisin, että jokainen lapsi voisi kokea liikuntaharrastuksen tarjoaman ilon ja sen pitkälle elämään vaikuttavat hyödyt. Mielestäni yhteiskunnan tulee tukea pienituloisia perheitä niin, että jokainen lapsi saa harrastaa mieleistään lajia. Meillä ei ole varaa sulkea yhtäkään lasta liikunnan ilon ja hyötyjen ulkopuolelle.

Minä olen onnekas, kun olen saanut mahdollisuuden harrastaa mieleistäni lajia, ja löytänyt urheiluharrastukseni kautta myös ystäviä. Vaikka kilpaurheilu onkin osaltani jäänyt, rakkaus juoksemiseen tuskin hiipuu milloinkaan.

Kirjoitus on julkaistu Pyrintöläinen -lehdessä huhtikuussa 2015


Kommentoi