SDP
153
Politiikkaa Sydämellä

Ensi- ja turvakotiverkoston rahoitus on turvattava



Suomeen perustettiin Naisten suojakotien liitto, myöhemmin Ensi- ja turvakotien liitto, vuonna 1945 talousneuvos Miina Sillanpään (sd.) aloitteesta. Liiton tarkoituksena on turvata lapsen oikeus suotuisiin kasvuolosuhteisiin ja turvalliseen kehitykseen, tukea vanhemmuutta ja perhettä sekä ehkäistä perheväkivaltaa.

Demarinuoret linjaa kesäkuussa 2014 hyväksytyssä poliittisessa ohjelmassaan, että Suomeen on saatava voimaan toimiva, julkisesti rahoitettu ensi- ja turvakotiverkosto. Me myös vaadimme, että naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma on toimeenpantava täysimääräisenä ja sen riittävä resursointi on varmistettava valtion budjetista.

Tällä hetkellä Ensi- ja turvakotien liiton toiminta rahoitetaan suurimmaksi osaksi Raha-automaattiyhdistyksen avustuksilla (68 %) ja Lasten Päivän Säätiön avustuksella (12 %). Liiton yhdistysten tarjoamat ensi- ja turvakotipalvelut rahoitetaan kunnilta perittävillä hoitopäivämaksuilla.

Tänä kesänä saatiin aikaan historialliseksi kuvailtu ratkaisu, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistusta valmisteleva parlamentaarinen ohjausryhmä pääsi yhteisymmärrykseen sote-järjestämislain keskeisistä pykälistä ja jatkotoimenpiteistä. Ratkaisun perustana ovat viisi sote-aluetta, joilla on järjestämisvastuu. Palvelujen tuottamisvastuu on kunnilla ja kuntayhtymillä sen mukaan, mitä sote-alueen järjestämispäätöksessä on päätetty.

Tällä hetkellä Ensi- ja turvakotien liitossa pohditaankin, kuinka sote-päätökset tulevat vaikuttamaan liiton toimintaan. Liiton toimitusjohtaja Ritva Karinsalo kirjoittaa liiton blogissa, että rakennepoliittisen ohjelman mukaan turvakotien rahoitus on siirtymässä valtion vastuulle. Huolta aiheuttaa kuitenkin se, että alustavien laskelmien mukaan varattu rahoitus ei tule riittämään edes nykyisen turvakotiverkoston ylläpitoon.

Suomen nykyinen turvakotiverkosto ei ole tarpeeksi kattava, eikä se vastaa esimerkiksi Euroopan neuvoston suositusta. Sama asia on huomattu myös YK:n naisten oikeuksien toteutumista valvovassa CEDAW-komiteassa. YK:n komitea onkin kehottanut Suomea varmistamaan turvakotien riittävän määrän ja niihin ohjatut resurssit.

Nykyistä turvakotiverkostoa pitäisi siis kehittää paitsi määrällisesti niin myös laadullisesti. Lähisuhdeväkivaltaa voi ja sitä pitää ehkäistä. Ehkäisytyössä tärkeässä roolissa ovat kaikkien saatavilla olevat, laadukkaat hyvinvointipalvelut. Ensi- ja turvakotien liitto on tehnyt ensiarvoisen tärkeää työtä muun muassa puhumalla lähisuhdeväkivallasta. Lähisuhdeväkivalta ei saa olla vaiettu tabu.

Ehkäisytyön lisäksi lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille sekä väkivallan tekijöille on oltava saatavilla akuuttia apua. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten turvakodeista suurin osa päivystää ympäri vuorokauden.

Liitossa on kuitenkin huomattu, että ensi- ja turvakotien asiakkaina ei ole juurikaan korkeasti koulutettuja ja ns. hyvin toimeentulevia henkilöitä, vaikka tiedetään, että kaikissa yhteiskuntaluokissa esiintyy lähisuhdeväkivaltaa. Väkivallan uhri voi olla kuka tahansa. Syksyllä valmistuu liiton tekemä tutkimus siitä, ketkä turvakotipalveluja käyttävät.

Liitto ja sen yhdistykset pyrkivät osaltaan madaltamaan kynnystä avun hakemiseen. Tampereen ensi- ja turvakodin toiminnanjohtaja Maria Länsiö toivookin, että kriisiasumisen lisäksi heillä olisi tulevaisuudessa riittävästi resursseja turva-asumisen tarjoamiseen. Tällöin asiakas asuisi vuokra-asunnossa, jonne esimerkiksi liiton yhdistys voisi tuottaa ammatillista apua lähisuhdeväkivallasta selviytymiseen. Tärkeää ja ehdotonta on, että kyseessä ei olisi vain asunto, vaan asiakkaan avun saaminen asunnossa. Tällä hetkellä ainakin Tampereen kaupunki kehittää turva-asumista uutena palvelumuotona, mutta prosessi on vielä alkutekijöissään.

Ensi- ja turvakotiasuminen on kriisiasumista, mutta lähisuhdeväkivallasta selviytyminen on pitkä prosessi. Jotta asiakas ei jää yksin kokemuksensa kanssa, akuutin avun jälkeen on tarjottava laadukkaita avopalveluja sekä jälkihoitoa. Järjestökentän kautta apua tarvitsevaa henkilöä voidaan auttaa ja tukea esimerkiksi mahdollistamalla kohtaaminen kokemusasiantuntijan kanssa sekä vertaistukiryhmiin osallistuminen.

Hyvinvointivaltiossa ei ole varaa jättää apua tarvitsevaa ihmistä yksin. Pelosta on aina tie ulos. Jatketaan taistelua lähisuhdeväkivaltaa vastaan.

Kirjoitus on julkaistu 10.7.2014 Demarinuorten nettisivuilla


Kommentoi